maanantai 14. elokuuta 2017

2.

Viilsin, saksilla, en syvään, mutta kuitenkin. Ei tarvitse tikkejä, mutta haava vuosi 17 tuntia.

Huutoitkin polilla.

"Äiti makaa lattialla ja sanoo että voisi kuolla mitä jos äiti kuolee mitä jos äidin nenästä alkaa tulla matoja mitä jos jään yksin, ja sitten äiti meni uusiin naimisiin ja jäin yksin."

Hoitaja sanoi, että se oli hyvä asia että itkin, että pääsin ensimmäistä kertaa tunteella käsiksi noihin asioihin... mutta minua vain ahdistaa.

Luen Bessel van der Kolkin kirjaa Jäljet kehossa. Oivalluksia: kokemani seksuaalinen väkivalta on osaltaan johtanut siihen, miksi en "välitä" siitä että olen lihava, miksi syön syön syön, miksi en liiku tarpeeksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti